Sekalaisista, laadultaan vaihtelevista, ja useiden käyttäjien samasta tilaisuudesta ottamista kotivideopätkistä voi saada aikaan toimivia ja mielenkiintoisia videomashuppeja. Eindhovenin Teknillisessä Yliopistossa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin ratkaisu tähän. Mashup tässä tarkoittaa ajallisesti jatkuvaa, ilman katkoksia olevaa, videomashuppia usean eri kuvaajan videoista. Kiinnostavaksi tutkimuksen tekee se, että kännykkäkameroilla kuvataan entistä enemmän videopätkiä ja tutkimuksessa käytettiin kännykkäkameramateriaalia aineistona.
Tutkimusta kännykästä journalismin tekemisen välineenä sekä poimintoja tekniikasta, tutkimuksesta ja journalismista.
lauantai 30. lokakuuta 2010
torstai 28. lokakuuta 2010
Kuvan esteettisen laadun parantaminen - valittuja paloja ACM Multimedia -konferenssista
Firenzessä 25-28.10.2010 pidettävän ACM Multimedia -konferenssin isoina teemoina näkyvät kuvien ja videoiden geo-tägäyksen hyödyntäminen mm. turistien suositussovelluksissa; kuvien ja videoiden käsittely, editointi ja automaattiset korjaukset; isojen datasettien käsittely (mm. videot) ja anturitiedon hyödyntäminen. Tutkimuksen tekemisen kannalta uusia trendejä esityksissä olivat isojen julkisten "arkistojen" käyttäminen aineistona. Esimerkiksi Flickriä käytettiin monin eri tavoin - paitsi kuvia, myös niissä olevaa metatietoa. Tavoitteena postata lisää crowdsourcingin käyttämisestä tutkimuksen tekemisessä myöhemmin.
Blogaan muutamia valittuja paloja - tässä ensimmäinen.
Kuvan esteettisen laadun parantaminen
Bhattacharya et al. esittivät Best paper ehdokkaana olleen tutkimuksensa miten kuvan esteettistä laatua voidaan parantaa käyttämällä heidän määrittelemäänsä frameworkiä (teoreettinen kehys). Perusajatus on hämmästyttävän simppeli: käytetään kahta hyvin tunnettua visuaalisten taiteiden sääntöä eli ns. Rule of Thirds ja Golden ratio (divine proportion). Rule of thirds tarkoittaa käytännössä sitä, että kuva (valokuva, maalaus...) jaetaan yhdeksään yhtä suureen osaan jakamalla se kahdella yhtä kaukana toisistaan olevalla vaakaviivalla ja pystyviivalla. Kuvan elementit (talo, eläin, ihminen) sijoitetaan joko näille viivoille tai niiden leikkauspisteisiin. Golden ratio (divine proportion, kultainen leikkaus) puolestaan perustuu osien suhteeseen, määriteltynä matemaattisesti siten, että jana jaetaan kahtia niin, että lyhyemmän osan pituus (k) on suhteessa sama kuin pidemmän osan pituus (1,618k) suhteessa koko janaan. Esimerkiksi valokussa tätä käytetään jakamaan maan/veden suhdetta taivaaseen.
Blogaan muutamia valittuja paloja - tässä ensimmäinen.
Kuvan esteettisen laadun parantaminen
Bhattacharya et al. esittivät Best paper ehdokkaana olleen tutkimuksensa miten kuvan esteettistä laatua voidaan parantaa käyttämällä heidän määrittelemäänsä frameworkiä (teoreettinen kehys). Perusajatus on hämmästyttävän simppeli: käytetään kahta hyvin tunnettua visuaalisten taiteiden sääntöä eli ns. Rule of Thirds ja Golden ratio (divine proportion). Rule of thirds tarkoittaa käytännössä sitä, että kuva (valokuva, maalaus...) jaetaan yhdeksään yhtä suureen osaan jakamalla se kahdella yhtä kaukana toisistaan olevalla vaakaviivalla ja pystyviivalla. Kuvan elementit (talo, eläin, ihminen) sijoitetaan joko näille viivoille tai niiden leikkauspisteisiin. Golden ratio (divine proportion, kultainen leikkaus) puolestaan perustuu osien suhteeseen, määriteltynä matemaattisesti siten, että jana jaetaan kahtia niin, että lyhyemmän osan pituus (k) on suhteessa sama kuin pidemmän osan pituus (1,618k) suhteessa koko janaan. Esimerkiksi valokussa tätä käytetään jakamaan maan/veden suhdetta taivaaseen.
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
Uudet kumppanuudet journalismissa
Professori Alan G. Stavitsky puhui 16.9.2010 Tampereen yliopistolla C.V. Åkerlund -vierailuluennolla teemanaan uudet kumppanuusmuodot journalismissa USA:ssa. Stavitsky kertoi Oregonin yliopistossa tehtyjen tutkimusten tuloksista otsikoituna ”Outoja petikumppaneita vai vakaita brändejä” (”Strange bedfellows or sustainable brands?”).
Ensimmäiseksi esimerkiksi Stavitsky otti tutkivan journalismin murroksen. Noin kolmasosa journalisteista ei enää työskentele alalla USA:ssa. Ei-kaupallisia uutisorganisaatioita on syntynyt, esimerkkinä ProPublica.org. Tutkivaa raportointia tuetaan muun muassa lukijoiden lahjoituksin, jotka on mahdollistettu netissä helposti tarjoamalla Lahjoita tai Tue -painike. Lisäksi lukijat voivat osallistua lahjoituksillaan määrittelemään tutkivan journalismin suuntaa ja teemoja (esim. Spot.Us). Molemmissa mainituissa esimerkkijulkaisuissa kannattaa vierailla, jotta näkee käytännössä erilaisia toimintamalleja.
Stavitsky nimesi viisi uutta kumppanuusmuotoa journalismissa:
1. Historialliset kilpakumppanit
2. Koulutusinstituutiot
3. Ei-kaupalliset (voittoa tavoittelemattomat) ja uutisten vaihto
4. Kansalaiset ja aktivistit
5. Hallinto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)